Sampsa Oinaala
Kadulta korpeen
 

Sampsa Oinaala

> Osa 1 16.5.2004
> Osa 2 30.5.2004
> Osa 3 4.7.2004
> Osa 4 15.8.2004
> Osa 5 12.9.2004
> Osa 6 10.10.2004
> Osa 7 21.11.2004
> Osa 8 12.12.2004
> Osa 9 2.1.2005
> Osa 10 20.2.2005
> Osa 11 20.3.2005
> Osa 12 22.5.2005
> Osa 13 19.6.2005

> Kadulta korpeen -etusivulle

> Sampsan etusivulle

 

Osa 8
12.12.2004

Omillaan

Paniikki meinaa iskeä, kun huomaan, että kaivonkansi on laho. On pakko tarttua vasaraan. Se on lopulta hyvin palkitsevaa.

Muuttaessani syrjäkylälle myhäilin useasti sitä, kuinka halpaa asuminen onkaan. Ei enää koskaan vuokraa tai yhtiövastiketta! Alhaisten asuinkustannusten kääntöpuoli konkretisoitui vähitellen. Kävi selväksi, että vastuu kodin kunnosta on myös yksin minulla. Täällä korvessa ei huudeta talonmiestä hätiin tai pirauteta huoltomiehelle, kun varpaita palelee tai kodinkoneet särkyvät. Pieni paniikki meinasikin iskeä, kun huomasin, että kaivonkansi on romahduspisteessä ja sadevesi noruu esteittä kaivoon. Kuten aina hoetaan, puhtaan veden merkityksen tajuaa vasta, kun sitä ei ole.

Pähkäiltyäni hetken aikaa ei auttanut muu kuin ottaa vasara kauniiseen käteen. Pikku hiljaa homma alkoi sujua. Sain huomata, että rakentaminen on silkkaa matematiikkaa. Pitkiin aikoihin ei ole tullut hierottua aivonystyröitä yhtä paljon kuin suunnitellessani remonttia. Yhden projektin valmistuessa mielessä kajasteli jo seuraava. Lumen pudottamat nuohoustikkaat piti saada katolle. Romahtaneen ulkovessan tilalle piti pykätä uusi, ettei talvella joutuisi kykkimään riu’ulla. Saunan lattiakin paljastui lahoksi ja kiukaan kyljestä loimottivat lieskat läpi. On hankala kuvailla sitä fiilistä, joka syntyy rakentamisesta. Työn tuloksissa jaksaa lepuuttaa silmiään yhä uudelleen ja uudelleen, eikä yksikään vieras säästy esittelykierrokselta.

Remonttien myötä koko elämä alkaa kietoutua kodin ympärille. Asunto saa aivan erilaisen merkityksen kuin kaupungissa. Työmatkoille lähteminen harmittaa. Lähes ainoa paikka, johon menee mielellään on fantasiamaailmaksi muodostunut rautakauppa. Mielessäni muhii jonkinlainen suomalaiskansallinen herääminen. Mikäpä onkaan suomalaisempi unelma kuin oma rintamamiestalo, jota voi laittaa kuntoon. Sitä unelmaahan Kari Hotakainenkin kuvaa menestysromaanissaan Juoksuhaudantie. Rintamamiestaloista on tullut viime vuosina muoti-ilmiö. Se ilmiö taitaa kuitenkin rajoittua kaupunkien liepeille. Täällä näitä muotitaloja olisi tarjolla kymppitonnilla. Kun kerron tekemisistäni helsinkiläiselle ystävälleni, hän kertoo, että puuhasteluni kuulostaa aivan samalta, mitä hänen isänsä tekee. Olenko siis keski-ikäistynyt 25-vuotiaana?

Fyysisen työn myötä kunto nousee kohisten. Remonttia, kasvimaan hoitoa, polttopuusavottaa – siinä minun treeniohjelmani. Täällä ei tarvitse käyttää rahojaan kuntosalin kausikorttiin. Elämiseen konkreettisesti liittyvä tekeminen tuntuu mielekkäältä. On helpompaa perustella itselleen halkojen hakkaaminen kuin se, että menisi toimistoon töihin ja maksaisi palkallaan lämmityslaskun. ”Elämää helpottavien” keksintöjen myötä ihmisten kunto saattaa romahtaa. Vaihtoehtoisesti on keksittävä outoja keinoja terveyden ylläpitämiseksi. Yhdysvalloissa on kuulemma vieraannuttu todellisuudesta jo siinä määrin, että ajetaan autolla radalle, jossa kävellään ympyrää. Miksi ei jätetä autoa kotiin ja lähdetä kävelylle?

Haasteeksi uudessa kodissa muodostuu palkkatyön ja kotitöiden yhteensovittaminen. Toimittajanhommat pitää saada mahtumaan samaan kalenteriin lanttupenkin kitkemisen ja kiukaan asennuksen kanssa. Yllätyksekseni huomaan tulotasoni nousseen maalle muutettuani, vaikka käytän kirjoittamiseen aiempaa vähemmän aikaa. Ilmeisesti käytän työaikani tehokkaammin kuin aiemmin. Fyysinen työ on myös tervehdyttävää vastapainoa ajatustyölle. Kun kädet ahkeroivat, pää lepää. Tuskin koskaan syntyy niin hyviä ideoita kuin silloin, kun kädessä on kirves.

Kun on tottunut olemaan omillaan, saattaa kaupungissa joutua kohtaamaan yllätyksiä. Helsingissä käydessäni äidyn primitiiviseen raivokohtaukseen kun minulta vaaditaan maksua tavaratalon vessaan pääsystä. Kuten maalle muuttanut yhdysvaltalainen muusikko Tom Waits asian kiteytti: kotona ainakin saan pissata minne haluan.

Sampsa Oinaala

 
web design by anka